torstai 20. lokakuuta 2011

Kirwoitus

Ulvilassa keksittiin aikanaan kaikenlaista uutta ja miksei vanhaakin. Uudenlaista käyttöä mäyrävitsalle saatiin ainakin, kun keksittiin syysmarkkinoita varten mäyrän kirvoitus ja tietysti kevään kirvuukinkerit sitä silmälläpitäen.


Kuten moni muukin ilottelu siihen aikaan, kaikki alkoi mäyriäisillä eli mäyrän hätyyttämisellä. Ensialkuun sitä tehtiin perinteisesti savustamalla, myöhemmin keksittiin tehdä sikupilleillä makuhaittojen välttämiseksi. Kun mäyrä oli saatu esille, sitä oli tapana säikyttää ikävännäköisellä irvistelyllä ja käsien paukuttamisella ilman sen suurempaa syytä. Lopulta se suljettiin koivikkoon tehtyyn kirvuuaitaukseen juhlamenoin ja käsipelillä.

Pitkin kevättä käytiin sitten mäyrää vihtomassa vimmatusti tuoreella koivulla, jotta siihen tarttuisi kirvoja houkuttava haju ja kesään mennessä koko elukka olikin yltäpäältä kirvanpaskasta tahmea ja hyvin sokeripitoinen. Viimein kirvoitettu mäyrä pantiin maitotonkkaan ja sille koiranputki taikka ruokopilli henkiputkeksi, sekä taikinajuuri pytynpohjalle, niin että päälle kaadettu vesi lähtisi heti käymään niin että pulputus vaan kävi.

Syksyyn mennessä mäyrämehu olikin valmista ja kirvuukinkereillä mäyrä sai perinteisesti nauttia ensimmäisen tuopin kunniavieraana. Yleensä se kyllä säntäsi heti pahantekoon sen jäljestä, juovuksissa kun oli, siitähän se yksi sanontakin varmaan tulee, en ole varma mikä niistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti