keskiviikko 15. elokuuta 2012

Kakſipäinen kili

Kauppa käy kuin karhunvatukalla, kuten tavattiin Evijärvellä sanoa silloin kun meni asiat hienosti. Silloin taasen kun meni huonosti sanottiin jotain muuta, kuten "voi helvetti" tai "ryökäle sentään minkä se nyt teki".
Tätä jälkimmäistä jouduttiin sanomaan moneen otteeseen silloin kun eräs kuttu otti ja synnytti kaksipäisen kilin. Olihan niitä ennenkin nähty, mutta tällä oli sentään toisessa päässä hienot viikset heti syntyessä ja toinen pää oli aina tietävinään kaikenlaista.



Viiksekkäälle päälle mielellään nostettiin hattua ja vinkattiin silmää, mutta rikkiviisasta päätä aina katsottiin hieman ikävästi. Ei sen mietteistä aluksi tiedetty mitään, kun ei kerran puhua osannut, mutta eipä mennyt aikaakaan kun joku keksi tehdä puhujanpöntön vanhasta piimähinkistä, laittaen sinne sisälle täytteeksi kaikkea kauniisti soivaa kuten vanhoja viulunkieliä ja guttaperkkaa.

Puhujanpönttöön määkiessä alkoi ääntelystä erottaa kaikenlaisia turinoita. "Yvvöö, yvvöö", se tokaisi katsottuaan heinätöitä, ja siitä pitäen paalit keksittiinkin tehdä entistä korkeimmiksi että vaivaa säästyi. "Ammoo, ämmöö", se sanoi ja viikon perästä tuli karhu pihaan. Sitähän osattiin odottaa jo pyssy kädessä, kun sen verran tiedettiin jo valmiiksi että joku tässä ampua pitäisi.

2 kommenttia:

  1. Älytöntä ja viksua samaan aikaan. Tuot mieleen propheetta herra Nutzin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Täytynee yrittää saada myös uusia ilmestyksiä ja julistuksia tänne taas. Entisaikaan minulla oli runsaasti sielun virkeyttä ja hermovoimaa, nykyään minulla on vain "ja".

      Poista