sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Kestävä kehitys

Ennenvanhaan oli tapana kehitellä kaikenlaista ja aina siinä kesti. Kerran meni varmaan toista kuukautta kun miehissä juonittiin miten rovastilta otettaisiin luulot pois ja miksei tiedotkin siinä samalla kun oli aina niin tietävinään, varsinkin sielunasioista.

Tiedä häntä saatiinko lopulta luuloja pois, mutta housut me saatiin siltä ainakin kun keksittiin että rovasti saisi muka vaihdossa paremmat housut ja vielä suolamuikkua kaupanpäälliseksi; siinä juonessa oli mukana tietysti se sama kalamuija jolla oli monessa muussakin metkussa osansa. Muija pyysi rovastia menemään riiheen ja ripustamaan housut orrelle, uudet saapasnahkavahvikkeiset pussihousut odottivat mukamas kirstussa riihenperällä.

Sitäpä ei sielunpaimen arvannut että uusia housuja ei ollut ja me temmattiin orsi housuineen matkaan ja juostiin käpälämäkeen, pappismies perässä kalsongit vilkkuen. Ensialkuun me pidettiin pappishousua lippuna lintutornissa, mutta lopulta puettiin tietysti täytetylle supikoiralle ja myytiin lappalaisille epäjumalaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti