Piruntorstai

Tänä päivänä mahtaa olla vuoden ensimmäinen tiistai, mutta sensijaan vuoden kuudes tiistai oli entisaikaan piruntorstai ja silloin oli tapana olla ylen juovuksissa. Pärettä poltettiin väärästä päästä, kanoille annettiin karamellia, elukoita kutsuttiin kiusallaan väärillä nimillä ja tehtiin muutenkin nurinkurisia asioita.

Päivän kohokohta oli huolellisesti valmisteltu pimitys. Pimyriksi tiesi joutuneensa jos herätessä olikin koko mökki peitetty pergamiinilla tai nahkoilla niin että ovi ei auennut eikä mahtanut nähdä pimeydeltä eteensä. Silloin oli lähdettävä kiireellä etsimään pimyrinkoloa eli pimyrin asumuksen alle tehtyä tunnelia, johon pääsi pakosalle kynsimällä lattiaan reiän tai muillakurin vimmatusti hakkaamalla.

Jos kolo löytyi ennen iltaa, jolloin mökki tietysti poltettiin, oli siinä ryömittävä hirvittävällä vaivalla ja touhulla koska koloon laskettiin myös tervaa ja monenlaisia metsäneläimiä pulmaksi ja harmiksi pimyriä varten. Tämän koettelemuksen tarkoitus oli muistuttaa juhlakansaa siitä miten ikävää olisi ryömiä haisevassa kolossa tai muussa löyhkäävässä rakosessa.

Maanpinnalle päässyt pimyri veisteli itselleen metsässä tuohinaamarin ja palasi juhlapaikalle kyselemään että mahtaako olla navetassa yösijaa. Elettyään elukkana neljän yön ajan sai pimyri alkaa olla taas oma itsensä ja silloin muut kyselivät mukamas ihmeissään että missäs on tullut oltua ja kuinka menit hölmö mökkisi polttamaan. Se oli kyllä hienoa aikaa elää ja olla.